tampere - kosken voimaa

Tampereen kaupungin synnytti Tammerkoski ja siitä voimansa saanut teollisuus. Koskimaisema tehtaineen on yksi Suomen kansallismaisemista. 

Vuonna 1856 varatuomari Adolf Törngren perusti pellavatehtaan Tammerkosken länsirannalle. Sen naapurissa oli tehtaanpatruuna Wasastjernan konepaja. Pellavatehdas ja konepaja yhdistyivät vuonna 1861 joiden nimeksi tuli Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy. Pitkään käytössä ollut nimi, Tampella, virallistettiin 1961.
mhtre0114.04.2007
Tampella-logon alkuperäisen asun on suunnittellut maalarimestari Kalle Autere. Tampella-kyltti kertoo Tampereen teollisuuden historiasta.
mhtre0214.04.2007
Satakunnansillan on suunnittellut insinööri K. Snellman. Silta rakennettiin vuosina 1897–1900 ja otettiin käyttöön lokakuussa 1900. Silta on 12 metriä leveä ja 127 metriä pitkä.
mhtre0314.04.2007
Abramam Häggmannia sanotaan Tampereen teollisuuden isäksi, joka saapui Tampereelle vuonna 1783. Hän perusti Tammerkosken keskiputoukselle paperiruukin, missä valmistettiin lumppupaperia käsityönä.
mhtre0414.04.2007
Satakunnansillan takaa avautuva maisema on nimetty Suomen kansallismaisemaksi, joka on kuvattu kahdenkymmenen markan seteliin. Setelin kääntöpuolella on tamperelaisen kirjailijan Väinö Linnan kuva.
mhtre0514.04.2007
Abramam Häggmannin perustama paperiruukki päätyi 1832 Johan Cristoffer Frenckellin omistukseen. Kosken rannalle nousi vuonna 1840 uusi kolmikerroksinen ja valkoiseksi rapattu tehdasrakennus. Frenckellin paperitehtaassa käynnistyi Suomen ensimmäinen paperikone vuonna 1842.
mhtre0618.04.2007
Keskiputouksen voimala valmistui vuonna 1932. Voimalatyön yhteydessä rakennettiin vuonna 1932 50 000 kuutiometrin patoallas mahdollisti tasaisen vedensyötön turbiineille ja pienensi putoushäviöt lähes olemattomiin. Voimalan editse kulkee patosilta, jonka päältä jalankulkijat voivat ihailla kosken kuohuja.
mhtre0709.05.2007
Tampereen kaupungin sähkölaitoksen oma hallintorakennus valmistui Satakunnankadun varteen vuonna 1912.
mhtre0814.04.2007
Museokeskus Vapriikki sijaitsee Tampellan entisessä alaverstaassa Tammerkosken kansallismaisemassa.
mhtre0909.05.2007
Tammerkosken virtausta hyödyntää nykyisin neljä voimalaitosta: yläkoskessa Tampellan ja Finlaysonin voimalaitokset, keskiputouksessa kuvan Keskikosken voimalaitos ja alaputouksessa Alakosken voimalaitos, jonka omistaa Alakoski Oy. Tammerkosken voimalaitosten kokonaisteho on noin 17 megawattia. Sähköntuotanto koskessa perustuu Näsijärven ja Pyhäjärven väliseen 18 metrin korkeuseroon. Yläkoskessa putouskorkeus on noin 7,5 metriä. Putoavan veden liike-energia otetaan talteen turbiineissa, se muutetaan sähköksi generaattoreilla ja johdetaan lopulta muuntajien kautta sähköverkkoon.
mhtre1014.04.2007
Tammerkoski on antanut voimaa Tamperelaiselle teollisuudelle. Koskessa virtaava vesi kuljetettiin patojen ja puisien ruuhien avulla laitosten turbiineihin. Näiden voimalla pyörivät valta-akselistot siirsivät liikkeen varsinaisiin tuotantokoneisiin. 1891 valmistui keskiputoukseen maan ensimmäinen vesivoimalaitos. Vuoteen 1937 mennessä koskivoima oli valjastettu neljälle voimalaitokselle, jotka toimivat yhä.
mhtre1108.05.2007
Skotlantilainen James Finlayson perusti Tammerkosken rannoille konepajan vuonna 1820. Kahdeksan vuotta myöhemmin tehdas muutettiin Suomen ensimmäiseksi puuvillatehtaaksi, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat puuvillalangat sekä erilaiset kudotut kankaat.
mhtre1204.05.2007
Satakunnankadun puolella sijaitseva Finlaysonin portti rakennettiin 1922 Finlaysonin tehdas muodostui Wilhelm von Nottbeckin johdon aikana "valtioksi kaupungissa". Tehtaalla oli sairaala, poliisi, koulu, kirjasto, kirkko, pankki ja lastenkoti. Lähistöllä sijaitsivat omistajien asuinpalatsit.
mhtre1309.05.2007
Tampereen kansallismaisema on kauttaaltaan hienosti valaistu. Frenckellin valaistus voitti vuonna 2005 kansainvälisen LUCI-palkinnon. Valaistuksen suunnitteli Roope Siironen.
mhtre1409.05.2007
Kevyen liikenteen patosilta puhkaiseen Frenkellin rakennuksen, josta pääsee kulkemaan Frenckellin aukiolle.
mhtre1504.05.2007
Tammerkosken teollisuusmiljöö on ainutlaatuinen Suomen ja Pohjoismaiden mittakaavassa.
mhtre1618.04.2007
Tamperelaiset eivät koskaan väsy katsomaan näyttävää koskimaisemaansa.
mhtre1718.04.2007
Fredrik Idestam perusti vuonna 1865 alaputoukselle puuhiomon. Otto Branderin perustama Tammerfors taktfiltfabriks Ab aloitti vuonna 1877 paikalla toiminnan, jolloin myös paperin tuotanto alkoi. Vuonna 1917 G. A. Serlachius Oy:stä tuli pääomistaja. Tehdas sai vuonna 1930-luvulla perusteellisten uudistusten yhteydessä nimen Tako. Tuolloin valmistui kosken rantaan W. G. Palmqvistin suunnittelema viisikerroksinen tehdas, joka hallitsee nykyistä koskinäkymää 35 metrin korkuisen kattilahuoneen kanssa.
mhtre1818.04.2007
Nykyinen rautabetoninen, punertavalla graniitilla päällystetty Hämeensilta valmistui vuonna 1929. Nykyinen silta on jo kahdeksas samalla paikalla ollut silta. Ensimmäinen silta valmistui vuonna 1848.
mhtre1918.04.2007
Hämeensillan veistokset lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla. Teokset tilattiin kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta. Ne sijoitettiin E.R.Erikssonin suunnittelemalle uudelle Hämeensillalle, joka valmistui syksyllä 1929. Teokset valmistuivat ajallaan kaupungin 150-vuotisjuhliin ja ne sijoitettiin paikoilleen 26. 9.1929. Patsaat ovat kuvan Kauppias, Eränkävijä, Veronkankantaja ja Suomen neito.
mhtre2018.04.2007
Keskustorilla sijaitseva palatsimainen raatihuone on historiallinen uusrenesanssityylinen edustustila, jossa järjestetään kaupungin eri tilaisuuksia. Raatihuone on rakennettu vuonna 1890 keskustoritorin laidalle, jonka jälkeen se on toiminut historiallisten tapahtumien keskeisenä paikkana.
mhtre2105.05.2007
Finlaysonin tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck lahjoitti Keskustorin suihkulähteen vuonna 1882 kaupungin naisväelle "huushollitarpeisiin". Suihkulähteestä sai noutaa talousvettä ilmaiseksi ja se oli kaupungin ensimmäisen vesijohdon päätepiste.
mhtre2205.05.2007